Kirjoittajat ovat tutkimuspäällikkö, FT Pekka Kilpeläinen ja projektitutkija, FM Ilse Ekman Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksiköstä Kajaanista.
Harvalla alalla on myönteisten mielikuvien ja yhteiskunnan eri toimijoiden tuki takanaan niin vahvasti kuin on puurakentamisella. Se on kestävän kehityksen kannalta ajatellen erinomainen rakentamismuoto, rakennusten käyttäjät pitävät puupintoja miellyttävinä, tutkimuksissa puun miellyttävyys näkyy konkreettisesti hyvinvoinnissa, puurakentaminen työllistää myös syrjäisillä pienillä paikkakunnilla ja on sitä kautta monelle kunnalle mieleinen toimiala. Esimerkiksi Kainuussa puurakentamisen myötätuuli puhaltaa vauhtia jokaisen kunnan tai kaupungin elinvoimaan.
Puurakentaminen on ala, jossa suomalaiset katsovat olevansa vuosisataisen perinteen ansiosta huippuasiantuntijoita. Niin me olemmekin. Ala on silti eteenpäin mennessään muuttumassa ja uudenlaisen tiedon ja osaamisen tarve on suurta. Puuta käytetään uusissa yhteyksissä kuten kerrostaloissa, sairaaloissa ja urheilustadioneissa. Puun käytön lisääminen erikoistiloissa, kuten laboratorioissa, keittiöissä ja välinehuollon tiloissa vaatii kuitenkin tuekseen tutkimustietoa.
PUU TERVEYDENHUOLLON RAKENNUKSISSA -SEMINAARI OLI WOOD FOR HEALTH -HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI
Oli hyvin sattuvaa, että ensimmäinen kainuulaisen toimijan vetämä täysimittainen eurooppalainen tutkimushanke oli tältä hyvin perinteikkäältä kainuulaiselta alalta. Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö johti 2022 – 2024 toteutettua Wood for Health -hanketta, jonka tavoitteena oli edistää puun käyttöä terveydenhuollon rakennuksissa. Monista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta puuta ei terveydenhuollossa ole käytetty niin paljoa kuin muissa julkisissa rakennuksissa.
Hankkeen tuloksia ja tavoitteiden toteutumista tarkasteltiin 11. kesäkuuta Kuhmossa järjestetyssä seminaarissa Puu terveydenhuollon -rakennuksissa. Mittaustekniikan yksikön tutkijoiden lisäksi tilaisuudessa oli Wood for Health -hankkeesta kaksi puhujaa: Norjan puutekniikan instituutin vanhempi tutkija Ulrich Hundhausen ja ruotsalaisen White Arkitekter -toimiston arkkitehti Lisa Fransson, sekä hankkeen ulkopuolelta suomalaisena suunnittelija Lukkaroinen Oy:n Laura Sorri.
Seminaarin aluksi Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen esitteli Kuhmon puutuote- ja puurakentamisteollisuutta sekä tilaisuuden päätteeksi suunnittelupäällikkö Tomi Malin kertoi Crosslam Kuhmo Oy:stä ja heidän tuotteistaan. Mittaustekniikan yksikön tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen piti yleisesitelmän Wood for Health -hankkeen tuloksista sekä kertoi puurakentamisen eduista ja haasteista terveydenhuollon rakennuksissa. Projektitutkija Ilse Ekman taas juonsi seminaarin ja esitti Kainuun keskussairaalan erilaisilta pinnoilta kerättyjen näytteiden mikrobiomimäärityksen tulokset.
PINTAMATERIAALIT JA PINNOITTEET VAIKUTTAVAT PINNOILLA KASVAVIIN MIKROBEIHIN JA PINTOJEN PUHDISTETTAVUUTEEN
Hankkeen yksi päätavoite oli kehittää mikrobien kasvua estäviä ja puun puhdistettavuutta edistäviä pinnoitteita. Kehitystyön osana pinnoitteiden kemiallinen kestävyys arviointiin terveydenhuollossa yleisimmin käytössä olevien puhdistus- ja desinfiointiaineiden osalta. Antibakteerisuus-määritysten osana parannettiin puupintojen mikrobien määritysmenetelmää sekä osoitettiin aiempiin liittyneitä epävarmuuksia. Wood for Health -hanketta seuraavassa alueellisessa Puusta puhtaasti -EAKR-hankkeessa Mittaustekniikan yksikkö pystyttää loppuvuodesta 2023 julkaistun uuden ISO-standardin mukaisen kovien pintojen mikrobien määritysmenetelmän. Uusi ISO-menetelmä muistuttaa monin paikoin Mittaustekniikan yksikössä Wood for Health -hanketta varten pystytettyä menetelmää.
Hankkeen tutkijat keräsivät Kainuun keskussairaalan erilaisilta pinnoilta kesällä 2024 näytteitä mikrobiomimääritykseen. Mikrobiomi tarkoittaa kaikkia tietyssä näytteessä olevia mikrobeja. Tutkimuksessa otettiin näyte 13 erilaiselta pinnalta ja niistä tunnistettiin DNA:n sekvensointiteknologioita käyttäen kaikkiaan noin 6000 erilaista bakteerilajia, -sukua tai -luokkaa. Mielenkiintoisinta oli, että puupintojen ja muiden pintojen välillä oli eroja niillä kasvavissa bakteereissa. Noin 250 bakteerilajin ja yli 100 bakteerisuvun välillä ero oli pienehköstä näytteiden lukumäärästä huolimatta tilastollisesti merkittävä. Havainto on vähintään jatkotutkimusten arvoinen ja aiheeseen tullaan Mittaustekniikan yksikössä palaamaan.
Kuva 1. Mikrobinäytteitä keräämässä. Kuhunkin näytteiseen kerättiin bakteerit kolmelta 10 x 10 cm:n ruudusta.
KANSAINVÄLISILLÄ VIERAILLA OLI ESIMERKKEJÄ PUUN KÄYTÖSTÄ ISOISSA SAIRAALOISSA JA NÄKÖKULMAA RAKENTAMISTA OHJAAVIIN SÄÄDÖKSIIN
White Arkitekter -toimisto on suunnitellut useita merkittäviä sairaaloita. Tällä hetkellä Ruotsissa rakennetaan heidän suunnittelemaansa Karlstadin sairaalaa, joka valmistuu kokonaan vasta ensi vuosikymmenellä, mutta tulee olemaan puurunkoinen. Puuta siis pystyy käyttämään isoissakin sairaaloissa myös runkorakenteena. White Arkitekterin Lisa Fransson kertoi puheessaan Whiten suunnittelemista rakennuksista ja puun hyvistä ominaisuuksista: puusairaaloista ihmisten on havaittu kotiutuvan nopeammin kuin tavanomaisista sairaaloista, eli toipuvan nopeammin. Kaikkein vaikuttavin oli havainto psykiatrisesta sairaalasta: kun potilaat siirtyivät vanhasta sairaalasta uuteen nykyaikaiseen paljon puupintoja sisältävään sairaalaan, aggressiot henkilökuntaa kohtaan vähenivät 50 %:lla.
Norjan puuteknologian instituutin Ulrich Hundhausen oli Mittaustekniikan väen kanssa toinen Wood for Health -hankkeen pääideoijista ja luonnollisesti sai kutsun puhujaksi seminaariin. Hän kertoi puurakentamisen mahdollisuuksista ja haasteista norjalaisessa terveydenhuollossa sekä esitteli erittäin ammattimaisesti suunnitellun ja toteutetun mallintamistutkimuksen puupintojen vaikutuksesta potilashuoneen sisäilman olosuhteisiin.
Kuva 2. Kuningatar Silvian lasten sairaala Göteborgissa on tunnetuimpia White Arkitekter -toimiston suunnittelutöitä.
KANSAINVÄLISET KUMPPANIT TOIVAT HANKKEESEEN LISÄÄ OSAAMISTA JA VERTAILUKOHTAA MUIDEN MAIDEN KÄYTÄNTEISIIN
Palataanpa kansainväliseen yhteistyöhön. Se on tärkeää, mutta ei itsetarkoitus, siitä on saatava hyötyä hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle. Tässä hankkeessa kansainvälinen yhteistyö antoi mahdollisuuden tehdä asioita, joita pelkästään suomalaisella kokoonpanolla ei olisi voinut tehdä: monipuolinen pinnoitteiden kehitys, myös ekologisten maalien huippuasiantuntemus, eri maiden käytänteiden, haasteiden ja viranomaismääräysten vertailu, tutkimusta jatkuvasti tekevän ja puuta käyttävän arkkitehtitoimiston mukanaolo. Kansainvälinen yhteistyö myös levittää tietoa suomalaisesta aihealueen osaamisesta ja yrityksistä. Kaikkein päällimmäisenä yhteistyöstä jäänee silti mieleen, että se oli tosi kivaa.
Wood for Health -hanke kuuluu ERA-Net ForestValue -ohjelmaan, jonka suomalaisena rahoittajaosapuolena on Ympäristöministeriö. Hankkeesta voi lukea enemmän sen omilta verkkosivuilta. Hankkeessa oli pohjoismaisten partnereiden lisäksi kaksi partneria sekä Latviasta että Saksasta. Hankkeen viimeinen päätuotos, eli terveydenhuollon rakennuksia koskevien puun ja pinnoitteiden käytön ohjeistuksien yhteen vetäminen valmistuu alkusyksystä 2025 White Arkitekter -toimiston johtamana työnä ja täydennettynä suomalaisilla ohjeilla suomeksi vuoden 2026 aikana Kainuun liiton rahoittaman Puusta puhtaasti -hankkeen viimeistelemänä.
Kuva 3. Wood for Health -hankkeen projektikokous Göttingenin yliopistolla Saksassa kansainvälisen Wood Science and Engineering -konferenssin aikana.
