Kun UPM:n paperitehdas suljettiin Kajaanissa joulukuussa 2008, se oli sekä yhden aikakauden loppu että uuden alku. Nyt paperitehtaan paikalla sijaitsee yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista, ja pelätty tehtaan lakkautuksen aiheuttama kurimus jäi toteutumatta. Entisen tehtaan ympäri maailmaa lähteneet paperirullat ovat vaihtuneet globaaliin datavientiin ja Kajaani on matkalla Euroopan tekoälyn kehdoksi.
Takavuosien “nälkämaa” on enää muisto vain. Äkilliset rakennemuutostuet, pakenevat työpaikat ja vähenevä väki ehtivät tulla otsikoissa tutuiksi, mutta nyt on toinen ääni kellossa. Puhutaan Nälkämaan ihmeestä ja poikkeuksellisesta talouskasvusta.
Kaikki juontaa juurensa suureen murrokseen syksyllä 2008. Metsäteollisuusjätti UPM ilmoitti ajavansa alas Kajaanin perinteikkään paperitehtaan ja yli 500 ihmistä jäi ilman työtä. Toisin kuin Voikkaalla paria vuotta aiemmin, sulkusuunnitelmat olivat erilaiset.
– Kun UPM:n Kajaanin paperitehdas lopetettiin, tapasimme yhtiön johdon ja kaupungin edustajien kesken heti seuraavana päivänä ja sovimme yhteistyöstä. Yhtiö antoi paperitehtaalle perustetulle yritysalueen organisaatiolle tehtäväksi hankkia työpaikkoja vähintään yhtä paljon kuin lähteviä työntekijöitä on, eli 535, Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen kertoo.
Syntyi nykyinen datakeskusten ja supertietokoneiden kehto, Renforsin ranta. Renforsin rannan palvelupäällikkö Salla Ventonen on nähnyt sekä paperitehtaan kulta-ajat ja sen lopun että alueen uuden nousun. Ventonen on pitkän linjan paperityöntekijä ja oli UPM:n Kajaanin tehtaalla luottamusmiehenä, kun tieto lakkauttamisesta tuli.
Vaikka lopetuspäätös oli kova isku, alkushokin hälvettyä usko tulevaan oli vahva. Ventosen mukaan ratkaisevaa oli juuri se, että tulevaisuutta oli suunniteltu jo ennen sulkupäätöstä, vaikka hänkään ei luottamusmiehenä sitä tiennyt. Kun päätös tehtaan sulkemisesta tuli keskiviikkona, paperikoneet ajettiin protestina alas loppuviikoksi. Jo seuraavalla viikolla tuli kuitenkin viestiä yritysalueen perustamisesta, hän muistelee.
Myös muut tukitoimet alkoivat välittömästi: henkilöstön haastattelut ja tilanteiden kartoittaminen, TE-toimiston oma toimipiste irtisanottaville, kouluttautumista haluaville räätälöitiin oma polkunsa, lähellä eläkeikää oleville oma suunnitelmansa ja niin edelleen. Ihmisille tuli usko, että kaikille löytyy joku ratkaisu.
– Välitön liikkeellelähtö oli todella tärkeä. Ei jääty itkemään menetystä, vaan lähdettiin eteenpäin. Kapinahenkeä yritettiin kyllä lietsoa muualta, mutta paperitehtaan henkilöstö sitoutui eteenpäin katsovaan toimintamalliin, Ventonen kertoo.
Kun supertietokoneet muuttivat Kajaaniin
Ratkaiseva tekijä Kajaanin nousussa datakeskusten maailmankartalle on ollut CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, jonka ensimmäinen kansallinen supertietokone sijoitettiin vuonna 2013 Renforsin rantaan. Supertietokoneita ja niiden erittäin suurta laskentatehoa sekä tekoälykapasiteettia tarvitaan huippututkimuksessa nykyään melkeinpä alalla kuin alalla. Myös yrityksillä on omat tarpeensa supertietokoneiden laskentatehoille.
Nykyisin Renforsin rannassa sijaitsee yhteiseurooppalainen LUMI-supertietokone sekä kaksi kansallista supertietokonetta. Maailman tehokkaimpiin supertietokoneisiin lukeutuva LUMI vihittiin käyttöön Kajaanissa vuonna 2022.
Tänä vuonna Suomeen on avattu yksi Euroopan ensimmäisistä tekoälytehtaista. Sen avulla tekoälytutkijat ja -kehittäjät saavat samasta paikasta tarvitsemansa laskentatehon, tietoaineistot ja niiden käyttämiseen vaadittavan osaamisen. Tekoälytehdas hyödyntää ensin LUMIa, joka vaiheittain korvataan uudella, tekoälykehitykseen optimoidulla LUMI-AI-supertietokoneella.
Ympäristö täydentyy vielä kokeellisella kvanttilaskenta-alustalla, LUMI-IQ:lla. Molemmat uudet koneet sijoitetaan Kajaaniin. Kaksi kansallista supertietokonetta puolestaan korvataan jo lähikuukausien aikana uudella kansallisella supertietokoneella Roihulla.
– CSC:n ja LUMIn maine on ollut meidän tärkein markkinointityökalu maailmalle. Ennen sitä kipuilimme pitkään, mutta kaikki uskottavuusongelmat loppuivat viimeistään LUMIn myötä. Jos 11 EU-maan yhteinen konsortio uskaltaa sijoittaa satojen miljoonien investoinnin tänne Kajaaniin, muutkin uskaltavat luottaa, Salla Ventonen kertoo.
Samoilla linjoilla on myös Risto Hämäläinen, joka kertoo LUMIsta tulleen myös suosittu vierailukohde tutkimuksen ja kehityksen asiantuntijoille. Tällä hetkellä entisen paperitehtaan alueella on CSC:n lisäksi muun muassa islantilainen datakeskusyhtiö Borealis, joka osti alunperin paikallisen konesalin ja laajentaa parhaillaan jo olemassa olevaa keskustaan. Brittiläinen osake- ja valuuttakauppaa käyvä XTX Market rakentaa niin ikään jättimäistä datakeskusta lähialueelle.
Ja tietenkin on maailman suurin hakukoneyhtiö Google, jolla on omat suunnitelmansa jätti-investoinneista Kajaanin Otanmäkeen.
– Kaiken tämän taustalla on vakaa sähkön saatavuus, joka meillä Kajaanissa on. Rakentamatonta metsämaata on myös paljon, joten laajentamisvaraa on tulevaisuudessakin, Risto Hämäläinen summaa Kajaanin ja Kainuun etuja.
15 vuoden marssi datakeskusmarkkinoille
Kun paperitehdas suljettiin, loppuivat myös Salla Ventosen työt tehdasalueella. Paluu Renforsin rantaan koitti kuitenkin jo huhtikuussa 2009, kun yritysalueen uusi suunta alkoi jäsentyä ja hommalle kaivattiin markkinoijaa ja puuhanaista.
Silloin organisaatiossa oli seitsemän henkilöä töissä ja tehtävänä oli luoda tuhkasta uutta samalla, kun paperitehdasta purettiin ympäriltä. Ylösajoa ja alasajoa samaan aikaan. Paperitehtaan purkaminen kesti kaikkiaan neljä vuotta.
– Kysyin esihenkilöltä alkuun, että mitä minä nyt ryhdyn tekemään, ja vastaus oli, että koeta keksiä jotain. Ensitöikseni tilasin Renforsin rannan logoliput lipputankoihin ja suoritin mahtipontisen lipunnoston, kun ne saapuivat, Ventonen muistelee hymyillen.
Todellisuudessa rakentamista ja tekemistä on ollut valtavasti, sillä yritysalueelle on pitänyt luoda kokonaan oma uusi palvelumallinsa, tehdä strategiaa, haalia yrityksiä ja kartoittaa niiden tarpeita. Sen hän on oppinut vuosien varrella, että maineen rakennus ja etenkin kansainvälisen maineen rakentaminen on pitkäjänteistä ja hidasta työtä.
– Mitään ei tapahdu vuodessa tai kahdessakaan. Nyt on yli 15 vuotta tehty tätä ja asema datakeskusmarkkinoilla alkaa näkyä. Ei siis mikään pikamarssi. 15 vuotta sitten datacenter-markkina oli vasta sikiövaiheessa maailmassa. Mittakaava on räjähtänyt nykyiselleen ihan vastikään.
Ylijäämälämmön hyödyntämistä ja Euroopan digisuvereniteetin turvaamista
Työllisyysmittareilla laskettuna Renforsin ranta on jo pitkään työllistänyt enemmän ihmisiä kuin paperitehdas loppuvaiheessaan. Maaginen 535 työntekijän määrä rikkoutui lopulta jo tammikuussa 2012. Työllistäjiä on yhden yrityksen sijaan monta, kuten myös Kainuun talouden kivijalkoja. Ja se on pelkästään positiivinen asia.
Kajaanin tavoitteena ei ole enää niinkään lisätä datakeskusten määrää, vaan kehittää niiden ympärille uutta liiketoimintaa ja innovaatioita. Datakeskusten ja niiden tarjoamien uusien mahdollisuuksien lisäksi Kajaanin seudun aluetalous tukeutuu niin kaivosteollisuuteen kuin metalli- ja ICT aloihin sekä maakunnan matkailuunkin, jossa naapurissa Sotkamossa sijaitseva Vuokatti on yksi maan suurimmista matkailukeskuksista.
Tulevaisuudessa datakeskusten ylijäämälämpö kattaa noin 80 prosenttia Kajaanin kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Samalla ylijäämälämmön ympärille pyritään kehittämään uusia innovaatioita ja käyttötapoja. Tällä hetkellä esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu tutkii, miten eri tavoin ylijäämälämpöä voisi hyödyntää vaikkapa jätevedenpuhdistamisessa, kasvihuoneissa tai vaikka kalankasvatuksessa.
Keskeisessä roolissa kehitystyössä on myös CEMIS eli Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, VTT:n ja CSC:n yhteinen mittausteknologiaan ja dataosaamiseen erikoistunut tutkimus- ja koulutuskeskus. Mittausteknologialla on vahva historia Kajaanissa ja sen pohjalle myös CEMIS on syntynyt.
Vielä suurempi merkitys supertietokoneilla on kuitenkin koko Euroopan digisuvereniteetin näkökulmasta, muistuttaa CEMISin johtaja Niina Ahtonen.
– CSC edustaa huoltovarmuutta tutkimukselle ja tiedeyhteisölle. LUMIn kapasiteetista myös yritykset saavat oman osansa, ja se on erittäin merkittävää Euroopalle.
Ahtosen mukaan niin tavalliset kansalaiset kuin valtiotkin arvostavat näinä aikoina myös sitä, että esimerkiksi pilvipalveluissa säilytettävät tiedot – olivat ne sitten henkilökohtaisia valokuvia tai valtiotason dataa – säilytetään mieluummin Suomessa kuin jossain muualla. Silläkin on väliä missä tekoälyä koulutetaan.
– Esimerkiksi ChatGPT perustuu aineistoon, jota sillä on käytössä. Kenties haluamme mieluummin kielimallin, joka on eurooppalaisten kouluttama kuin vaikkapa kiinalaisten.
Tavoitteena positiivinen asuntopula
Vaikka Kainuun talous kasvaa, väkimäärä ei ole juuri lisääntynyt. Kasvu tulee lähinnä ulkomailta ja kasvavilla aloilla työvoiman puute haastaa kaupunkia.
Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto pyrkivät kouluttamaan tekijöitä työelämän tarpeisiin ja räätälöimään opintoja muun muassa datakeskuksia ja tekoälyä silmällä pitäen. Kaivosteollisuus puolestaan kouluttaa osaajia itse oppisopimusmenetelmällä ja on onnistunut houkuttelemaan alanvaihtajia ja nuoria töihin hyvällä menestyksellä.
Tulevaisuus Kainuun vaaramaisemissa näyttää kuitenkin toistaiseksi kirkkaalta. Kajaanin kehitysjohtaja ei suostu euromääriä tai työpaikkatavoitteita paljastamaan, mutta yksi tavoite on mielessä.
– Asuntopulan kaltaista myönteistä ongelmaa meillä ei Kajaanissa vielä ole, mutta jos päästäisiin sellaiseen visioon, että kymmenen vuoden päästä uutisoitaisiin, että naapurikunnassa Ristijärvellä asuntopula pahenee – se voisi olla hyvä tavoite, Risto Hämäläinen naurahtaa.
Kajaani on osa Innokaupunki-verkostoa. Kajaanin kehittämisen kärkiä ovat mittaustekniikka ja mittaukset sekä suurteholaskenta, tekoäly ja datakeskukset.
